Tässä kuvataan Turun keskustassa sijaitsevan tornikellon perushuoltoa alkuvuodesta 2013. Kellon koneisto on saksalainen, Korfhagen valmistama, niin kutsuttu differential remontoire -tyyppinen koneisto, joka on valmistettu ja asennettu paikoilleen suunnilleen joskus 50 -luvulla. Erikoista tässä on se, että tämän koneiston viereen on siirretty saman valmistajan saman tyyppinen koneisto, joka on otettu käyttöön noin 1910 - 1913 välisenä aikana. Noin 50 -luvulla siis vanha koneisto on korjaamisen sijasta korvattu uudella. Aika erikoinen ratkaisu, koska nämä koneistot on kuitenkin tehty toimimaan ennemmin 200 vuotta kuin 30 - 40 vuotta. Ehkä silloin ei ole löydetty huoltajaa koneistolle.
Kellon taulu on lasia ja se on valaistu sisältä päin.
Kellotaulun indeksit olivat tiensä päässä.
Alla koneisto ennen korjausta. Koneisto on saksalaista vankkaa tekniikkaa, tornikellojen dinosaurukseksikin kutsuttu. Tämä kutsumanimi siksi, että koneiston valmistaja oli viimeisiä, jotka valmistivat näitä perinteisiä tornikellon heilurikoneistoja, koska sähköiset kellot alkoivat tuohon aikaan nopeasti yleistyä.
Korjattavan koneiston takana näkyy sivuun siirretty vanha koneisto.
Aivan keskellä kuvaa näkyy koneiston hienous, paino, joka vedetään kerran minuutissa ylös ja joka hoitaa käyntivoiman heilurille. Voima on siis aina tasainen ja hallittu eikä se riipu käyntipainosta, vaijerien kunnosta, osoitinkoneistosta, etc. Samalla kun tämä paino vedetään ylös, voima johdetaan myös osoitinsiirtokoneistolle, jolloin osoittimet siirtyvät hienostuneesti minuutin eteenpäin noin 1-2 sekunnin aikana.
Elohopeakytkin, joka kytkee virran käyntipainon vetomoottoriin 6 tunnin välein. Rakenne näyttää sekavahkolta mutta toimii saksalaisen täsmällisesti.
Kellon ongelma numero 1
Osoitinsiirtokoneisto sijaitsee tiiliseinään avarretussa kolossa suojaamattomana ja sen seurauksena se on kuorrutettu tiili- ja laastipurulla jota irtoaa seinästä jatkuvasti esimerkiksi säiden vaihtelujen vuoksi.
Irroitettu osoitinkoneisto. Tiili- ja laastipölyn lisäksi rattaat on uitettu öljyssä, joka on hartsiutunut erittäin kovaksi ja sitkeäksi massaksi rattaiden hampaiden väliin. Koska kellossa on lasitaulu, luultavasti auringonvalo on edesauttanut reaktiota.
Lähikuva tuntirattaan hampaista. Tällaisessa kunnossa kello ei ole voinut koskaan käydä. Kello on ollut käymättä viimeiset noin 11 vuotta ja luultavasti öljyt ovat pääosin sinä aikana menneet tähän kuntoon.
Vaihderatas. Rattaat sai puhtaaksi vain väkivaltaa käyttämällä. Mikään liuotus ei näihin tehonnut.
Kellon ongelma numero 2
Kytkinlaippa, joka yhdistää koneiston osoitinkoneistoon, oli akselin reiän juuresta halki.Tämän vuoksi osoitinkoneisto ei ole pysynyt oikeassa ajassa koneistoon nähden, eli kello on jätättänyt pahimmillaan ehkä tunteja tai osoittimet eivät ole liikkuneet lainkaan.
Vanha rikkinäinen ja uusi maalaamaton kytkinlaippa. Laippaosa on tehty umpitangosta sorvaamalla.
Kellon ongelma numero 3
Käyntipainon moottorin starttikytkimen toinen liuska oli poikki ja toinenkin murtunut osittain. Kytkin on irti olevan takakuoren pohjassa oikealla.
Katkennut ja osittain murtunut kytkinliuska reunoilla ja uudet, vielä muotoonsa vääntämättömät liuskat keskellä. Materiaalina liuskoissa forsforipronssi ja kontaktikärjissä kupari ja messinki.
Kellon ongelma numero 4
Rattaasta, jonka tapit aktivoivat painon virityksen, oli tapit löystyneet niin paljon, ettei viritys aktivoitunut aina. Kierteet olivat myös osittain pilalla löysän tapin heiluessa kierteessä. Luultavasti löystymisen syynä on ollut tappien liian ohut kiinnityskierre rattaaseen. Mielestäni tässä on selvä suunnitteluvirhe muuten niin hienosti toteutetussa koneistossa.
Joissakin tapeissa oli paksumpi kierre, joten voi olla että tätä kohtaa on korjattu jo aiemminkin. Tässä korjauksessa korvasin tapit uusilla tapeilla, joissa on paksumpi kierre.
Mielenkiintoinen yksityiskohta muuten erittäin hienosti tehdyssä koneistossa oli käyntirattaan hampaiden paksuuserot, vrt. nuolet alla. Tuo ei sinällään aiheuta ongelmia jos käynti on sopivasti säädetty, mutta kellosepän silmään se ottaa pahasti. Ei olla totuttu tuollaiseen...
Alla voimarattaiston huolto. Osat eivät olleet kuluneet käytännössä lainkaan, mutta öljyt olivat melko pikeentyneet.
Koneiston kokoaminen käynnissä.
Puhdistetut tuulisiiven osat. Tuulisiipi jattuttaa minuutin välein tapahtuvaa vetoa ja osoitinten siirtoa tehden minuuttiosoittimen siirrosta mukavan pehmean.
Käyntipaino koekäyttöä varten.
Koneisto koottuna korjauksen jälkeen. Etualhaalla hihnapyörä, jota osin alhaalla näkyvä vetomoottori pyörittää. Valokuvausmielessa kuvan tausta on hieman sekavahko, sanoisin...
Osoittimien puhdistus käynnissä. Myös indeksit tehtiin kokonaan uudet, mutta niistä ei sitten tullut otettua kuvia.
Alla korjattu koneisto asennettuna paikoilleen ja uudet indeksit taulussa sekä uusi taustavalaistus taulun takana. Tumma osa taulun yläosassa on sähköjä vetelevän sähkärin varjo, eli oikeasti valaistus on tasaisempi kuin kuvassa näkyy.
