Turun Kauppahallin kello

Tällä sivulla kuvaan Turun Kauppahallin kellon korjausta syksyllä 2014. Kello oli pois käytöstä runsaan kuukauden verran ja asensin sen paikoilleen lokakuun puolen välin paikkeilla 2014.

Kello on asennettu niin, että kauppakäytävien välissä ylhäällä melko korkealla on kellotaulu kahteen suuntaan. Kellotaulujen välissä on osoitinsiirtomekanismi, jossa on rattaisto molempien taulujen osoittimille.

Varsinainen kellon käyntikoneisto sijaitsee kaapissa hallin parkkipaikan puoleisella sivulla myymälän yläpuolisella hyllyllä. Koneisto on yhdistetty kellotauluun "kardaaniakselilla", eli ajansiirtoakselilla joka on käytävän ylityksen kohdalla tuettu katosta vaijerien varassa roikkuvilla kuulalaakereilla.

Alla on kuvattu korjauksen vaiheita lähinnä niiltä osin kuin kamera osui olemaan korjausta tehdessä käsillä.

Kellon osien purku alkoi vähän nihkeästi. Alunperin arvioitiin, että kellotauluun pääsee käsiksi vain henkilönostimella joten sellainen hankittiin paikalle.
Ensimmäinen yritys sisään henkilönostimella: Kauppatorin puoleinen sivuovi oli noin 2 cm liian matala.
Toinen yritys sisään Brahenkadun puolen korkeammista ovista: Pyörät jäi sutimaan oven kynnykseen ja yritys päättyi siihen.
Kolmannella yrityksellä seuraavana aamuna laite saatiin sisään, mutta se ei nostanut kuin 5 cm ja alkoi sen jälkeen piippaamaan jotain virhekoodia. Tämän lisäksi todettiin että ei nostin olisi kuitenkaan yltänyt taululle saakka, joten yrityksestä käyttää laitetta luovuttiin ja päädyttiin pitkiin tikkaisiin, joille saatiin tehtyä tilaa lahjaliikkeen tuotteiden sekaan. Kiitos liikkeelle avusta!

Alla epäkuntoinen ja -onninen nostin.Yritys hyvä mutta aina ei vaan onnistu.

Toisen taulun ja taulujen välissä olevan osoitinkoneiston irroitus onnistui tikkailla alkuhankaluuksien jälkeen hyvin.

Kellon varsinainen koneisto vielä paikallaan kaapissa

Osoitinsiirtokoneisto työpöydällä.  

 Varsinainen käyntikoneisto purkamattomana. Koneisto osoittautui rakenteeltaan järeaksi ja kaikin puolin korkealaatuiseksi.

Tämän koneiston yhteydessä on kytkinmekanismi, joka on ilmeisesti ohjannut hallin avaamis- ja sulkemisaikaäänimerkkejä. Kytkinmekanismiin on jossakin vaiheessa viritelty tuollainen rautalangalla paikoillaan pysynyt pellinpala. Tämän tarkoitus on ilmeisesti ollut estää kytkimen toiminta tässä kohdassa.
 Kaikki varsinaisen käyntikoneiston osat olivat tasaisen mustanruskean sitkeän aineen peitossa, jota näkyy hyvin esim. alla olevissa akseleissa. Aine toi mieleen keittiörasvan. Olisikohan kellon kohdalla joskus aikoinaan ollut jotain ruuanlaittotoimintaa tms. josta rasvat olisi karannut ylös? Mitä tahansa lieneekään niin nyt kun se aine oli ollut siinä muutaman vuosikymmenen, niin se oli paikoitellen todella tiukassa.

Toinen taulu irroitettiin ja toinen jäi paikoilleen. Molemmat taulut ovat hyvässä kunnossa.

Osoittimet olivat huonommassa kunnossa. Maali lohkeili ja toisen puolen osoittimet olivat saaneet ilmeisesti jotain vaaleaa ruiskumaalia jossakin remontin vaiheessa.

 Koneistosta voima johdetaan ajansiirtoakselilla tauluille. Koneiston puolella akselin päässä on putki jossa on kaksi hahloa vastakkaisilla puolilla putkea. Putki kiinnittyy koneistoon hahlojen avulla alla kuvassa olevan osan kautta. Osa on kuin kardaanin nivel, joka sallii akselin suunnan lievän poikkeaman tähän koneiston akseliin nähden. Kuvassa näkyy kuinka nivelen tapit olivat kuluneet yllättävästi melkein puoleen alkuperäisestä. Uudet tapit kestänevät kuitenkin taas seuraavat 40 vuotta.

 Esipuhdistettuja osia. Koneistosta ei löytynyt mitään merkkiä sen valmistajasta tai valmistusajasta.

Päivitys: Myöhemmissä Veikko Ahoniemen tutkimuksissa on selvinnyt, että koneiston on mitä todennäköisimmin valmistanut arvostettu tukholmalainen torni- ja asemakellojen valmistaja Linderoth. Vastaavia koneistoja on valmistettu 1800 ja 1900 lukujen vaihteen molemmin puolin.
Eli koneistolla lienee ikää runsaat sata vuotta. Hyvällä hoidolla se tulee toimimaan vielä helposti toisetkin sata vuotta.

Rattaiden rellit olivat jonkin verran ruosteessa. Alla rellin hampaiden hiontaviimeistely käynnissä. Rattaat ja rellit eivät olleet paljoakaan kuluneet. Yhden rattaan hampaat piti korjata oikeaan muotoon.

Alla käyntirattaan laakeritapin kiillotus menossa. Yleisesti ottaen laakerit olivat melko hyvässä kunnossa. Laakeritappien kiilloituksen lisäksi kahta laakeria piti korjata.

Alla Graham-käyntilaitteen toinen kynsi kiinnitettynä tasohiojaan odottamaan hiontaa ja kiilloitusta. Tällä vehkeellä saadaan tuo kynnen toimiva päätypinta hiottua ja kiillotettua suoraksi ja juuri oikeaan kulmaan.

Kynnen kiilloitus käynnissä. Tämä homma tulee käytännössä aina vastaan näissä Graham-käyntisissä kelloissa.

 Huolletut käynnin kynnet paikoillaan ankkurissa

Alakuvassa on mielenkiintoinen yksityiskohta. Tuossa levyssä olevat kolot ovat edellä mainitun kytkinmekanismin ajoituskolot. Edessä olevat kaksi koloa ovat vaihtoehtoiset niin, että se levyn alla oleva pala käännetään ympäri kun halutaan siirtää soiton ajankohtaa tunnilla. Rattaan reiässä pilkottavalla ruuvinupilla pala kiristetään paikoilleen. Ensimmäiseksi tulee mieleen kesäaika, mutta sitä ei varmaan ollut kellon valmistumisen aikoihin vielä keksittykään ja toisaalta kesäaika olisi pitänyt asettaa myös toisessa kolossa. 

 Ositinkoneiston osat korjauksen jälkeen ennen kokoonpanoa. Teräksiset pohjalevyt on pinnoitettu jollakin messingin värisellä pinnalla, joka on sitten syöpynyt pois luultavasti laakereista valuneen öljyn liuoittamana. Ei ole kovin kaunis tuollaisena mutta on aika vaikea korjatakaan. Toisaalta tuo on vain ulkonäkökysymys eikä haittaa koneiston toimintaa.

Puhdistettuja osia odottamassa kokoonpanoa.

Alla koottu osoitinkoneisto. Oikealla korjattu tuntiputki. Siinä on mahdollisesti ollut alunperin vika jota on joskus aiemmin korjattu ja nyt se korjaus on pettänyt ehkä siksi, että osoittimet ottivat toisiinsa kiinni. Tämä oli aika outo juttu kaiken kaikkiaan.

Koottu koneisto.

Kellon noin 25 - 30 kg painava punnus ja siihen yhdistetty painovaijerin telapyörä. Telapyörä siis tulee tuonne punnuksen rakoon ja akseli painon ylälaidassa näkyvään reikään. Harvoin nähty mutta toisaalta ihan toimiva ratkaisu.

Oikealla olevalla vanhalla painovaijerilla alkoi olla tunnit täynnä

Alla kellon koekäyttö menossa. Varsinainen koneisto on muuhun hommaan tehdyn telineen päällä. Siihen sitten lisäsin vasemmalle telineen painolle pylpyröineen ja oikealle siiven osoitinkoneistoa varten. "Kardaani" eli ajansiirtoakseli on tehty koekäyttöä varten muoviputkesta johon on lisätty sopivan kokoinen putken pätkä joka sopii yllä aiemmin mainittuun nivelosaan koneistossa.
Täytyy sanoa että kuvattava kohde kyllä vähän hukkuu taustaan tässä kuvassa...

Kellon molemmat koneistot ovat tässä paikoillaan. Keskellä kuvaa näkyy ajansiirtoakseli oikealla olevasta valkoisesta kaapista kellotaululle.

Kellon kaappi, jossa koneisto on paikoillaan. Kaapista oikealle lähtee painovaijeri ja painopunnus äärimmäisenä vasemmalla.

Valmis.

Eskilstuna-tyyppisen lattiakellon korjaus

Seuraavassa on kuvattu Varsinais-Suomen kirkoissa yleisen Eskilstuna-tyyppisen lattiakellon perushuollon eri vaiheita. Kello on Maskun kirkosta.
Nämä ruotsalaiset kellot muistuttavat paljon niinikään ruotsalaisia Mora kelloja ja lienevät myös samalta ajalta peräisin. Tyypillistä kelloille on teräksiset pohjat ja melko karkea ulkonäkö. Yleistä näille kelloille on myös veitsilaakerointi käyntihaan akselin toisessa päässä. Tämä laakerointi aiheuttikin oman päänvaivansa korjauksessa. Alla kuvassa korjausta odottava koneisto.

Aikaisempien korjaajien merkintöjä. Koneiston puisessa kiinnityslevyssä on kolme merkintää:
    4/1845
    9/XII 1937 P. Paunu (Nimi on epäselvä)
    26.7  -86
Merkinnät loppuvat vuoteen 1986, mutta uskon että kellolle on tehty jonkinlaista huoltoa vuoden -86 jälkeenkin.

Lisäksi isomman lyöntitiu'un sisällä oli kahdet merkinnät, joista toisesta ei saanut selvää. Toisessa oli nimikirjaimet IH ja pvm 29.6.1885.

 

Kuluneiden hampaiden viilaamista. Tämä homma, samoin kuin laakeritappien kiillotus, tulee vastaan käytännössä aina näiden vanhojen koneistojen kanssa.

  

Alla ratasjuoksujen testaamista. Useita laakereita piti siirtää hyvän ratasjuoksun saavuttamiseksi.

Alla yksi esimerkki laakerin siirrosta. Tässä tapauksessa siirto vaati isomman täytteen tekemisen vanhan laakerin kohdalle.

Lisää laakerihommia. Käyntipuolen telarattaan laakeri oli tiensä päässä.

 Alla uusi laakeri

Alla Käyntihaan akselin veitsilaakerointi, jonka edellinen korjaaja on korjannut vääntämällä pellin tuohon laakeripisteeseen.

Sama korjaus koneiston sisäpuolelta nähtynä.

Veitsilaakerin veitsi on pyöristetty vaikka sen pitäisi olla nimensä mukaisesti terävä niin, että laakerikohdasta tulee mahdollisimman pistemäinen.
Käyntiankkuri ei luultavasti ole alkuperäinen vaan mahdollisesti tehty samaan aikaan kuin tuo veitsen pyöristys. Voi olla, että veitsi on pyöristetty juuri siksi, että on saatu ankkuri oikeaan kohtaan käyntirattaan suhteen.

Alla epäselvä kuva veitsestä joka on teroitettu alkuperäisen kaltaiseksi.

Tässä tehdään veitsen laakeriosan istutusta.

Laakeriosa on paikoillaan ja akselin veistä vastaava kolo työn alla. Tässä kolo ei vielä ole lopullisessa syvyydessään ja lisäksi lopullinen ura on leveämpi "V" kuin tässä kuvassa eli sen muoto on lähempänä kellon pohjassa olevan aukon muotoa. Lisäksi akselin toinen pää piti siirtää alemmas, koska akseli olisi ollut muuten vinossa pohjien välissä.

Käyntirattaan hampaiden kärkien tasoitusta. Lisäksi hampaita piti vähän viilailla, mutta ei mitään suurempaa.

 Käynnin koekäyttö meneillään. Kantapään kautta opittuna laitan tässä vaiheessa näihin vanhoihin koneistoihin vain käyntiin liittyvät osat paikoilleen jotta osat saa helposti purettua ja taas koottua.

Pestyt kellon osat. Koneiston pohjat puuttuu kuvasta.

Alkuperäinen lyöntikamman sieppaaja on jossakin vaiheessa tehty uudelleen. Toimiva, vaikkei luultavasti aivan saman näköinen kun alkuperäinen. Messinkilevyn pohjassa on kaiverruksia, joten materiaalina tässä lienee käytetty jotain suteen kaiverrettua laattaa tai vastaavaa.

Kellon koekäyttö meneillään ja kaikki osat taulua lukuunottamatta ovat paikoillaan. Taulun laiton yhteydessä pitää vielä säätää lyönnin ajoitus kohdalleen tasatuntiin. Tässä vaiheessa se lyö pari minuuttia ennen tasatuntia.Tässä koneistossa lyönnin ajoitus menee helposti pois kohdaltaan, jos minuuttiosoitinta siirretään taaksepäin. Syynä on se, että lyönnin käynnistysvipu on pitkä ja ohut, helposti vääntyvä osa. Kuvassa edellämainittu osa on keskellä vasemmalta alas kohti osoitinten keskiötä taipuva vipu.

Koneisto lopullisesti koottuna ja koekäytössä, pientä rukkaamista vailla. Koneiston takana muuten on tuollainen vintage roskakori, jonka olen tehnyt noin 45 vuotta sitten Raision oppikoulun veistotunnilla..

Koneisto on paikoillaan kirkossa. Kuvassa vasemmanpuoleisen puntin vasemmalla puolella näkyy lisäämäni "kusinaru" josta kelloa voi lyöttää. Lisäsin sen sinne koska koneistossa on jo alunperin tehty vipu tällaista lyöttämismahdollisuutta varten. Kusinaru-nimitys tulee siitä että tuvassa yöllä asioilla käydessä narua vetämällä kello on ilmoittanut lyöntien määrällä mitä kello on ilman että pitäisi sytyttää tulta sitä varten.

Kello paikoillaan toiminnassa. Kellon kaappi on erittäin hyvin säilynyt ja kaikin puolin hienossa kunnossa. Ainut ei-niin-hienossa kunnossa oli vetoveivi, joka oli aivan eri paria muun kokonaisuuden kanssa.

diffential remontoire -tyyppisen tornikellon korjaus

Tässä kuvataan Turun keskustassa sijaitsevan tornikellon perushuoltoa alkuvuodesta 2013. Kellon koneisto on saksalainen, Korfhagen valmistama, niin kutsuttu differential remontoire -tyyppinen koneisto, joka on valmistettu ja asennettu paikoilleen suunnilleen joskus 50 -luvulla. Erikoista tässä on se, että tämän koneiston viereen on siirretty saman valmistajan saman tyyppinen koneisto, joka on otettu käyttöön noin 1910 - 1913 välisenä aikana. Noin 50 -luvulla siis vanha koneisto on korjaamisen sijasta korvattu uudella. Aika erikoinen ratkaisu, koska nämä koneistot on kuitenkin tehty toimimaan ennemmin 200 vuotta kuin 30 - 40 vuotta. Ehkä silloin ei ole löydetty huoltajaa koneistolle.

Kellon taulu on lasia ja se on valaistu sisältä päin.

 Kellotaulun indeksit olivat tiensä päässä.

Alla koneisto ennen korjausta. Koneisto on saksalaista vankkaa tekniikkaa, tornikellojen dinosaurukseksikin kutsuttu. Tämä kutsumanimi siksi, että koneiston valmistaja oli viimeisiä, jotka valmistivat näitä perinteisiä tornikellon heilurikoneistoja, koska sähköiset kellot alkoivat tuohon aikaan nopeasti yleistyä.
Korjattavan koneiston takana näkyy sivuun siirretty vanha koneisto.
Aivan keskellä kuvaa näkyy koneiston hienous, paino, joka vedetään kerran minuutissa ylös ja joka hoitaa käyntivoiman heilurille. Voima on siis aina tasainen ja hallittu eikä se riipu käyntipainosta, vaijerien kunnosta, osoitinkoneistosta, etc. Samalla kun tämä paino vedetään ylös, voima johdetaan myös osoitinsiirtokoneistolle, jolloin osoittimet siirtyvät hienostuneesti minuutin eteenpäin noin 1-2 sekunnin aikana.

Elohopeakytkin, joka kytkee virran käyntipainon vetomoottoriin 6 tunnin välein. Rakenne näyttää sekavahkolta mutta toimii saksalaisen täsmällisesti.

Seuraavassa tavallisen kulumisen lisäksi esiin tulleita ongelmia, joista jokainen erikseen olisi pysäyttänyt tai aiheuttanut vakavia käyntihäiriöitä kellolle. Olisi kiva tietää, mikä on ensimmäisenä pysäyttänyt kellon.
Kellon ongelma numero 1
Osoitinsiirtokoneisto sijaitsee tiiliseinään avarretussa kolossa suojaamattomana ja sen seurauksena se on kuorrutettu tiili- ja laastipurulla jota irtoaa seinästä jatkuvasti esimerkiksi säiden vaihtelujen vuoksi.

Irroitettu osoitinkoneisto. Tiili- ja laastipölyn lisäksi rattaat on uitettu öljyssä, joka on hartsiutunut erittäin kovaksi ja sitkeäksi massaksi rattaiden hampaiden väliin. Koska kellossa on lasitaulu, luultavasti auringonvalo on edesauttanut reaktiota.

Lähikuva tuntirattaan hampaista. Tällaisessa kunnossa kello ei ole voinut koskaan käydä. Kello on ollut käymättä viimeiset noin 11 vuotta ja luultavasti öljyt ovat pääosin sinä aikana menneet tähän kuntoon.

Vaihderatas. Rattaat sai puhtaaksi vain väkivaltaa käyttämällä. Mikään liuotus ei näihin tehonnut.

 

Kellon ongelma numero 2 

Kytkinlaippa, joka yhdistää koneiston osoitinkoneistoon, oli akselin reiän juuresta halki.Tämän vuoksi osoitinkoneisto ei ole pysynyt oikeassa ajassa koneistoon nähden, eli kello on jätättänyt pahimmillaan ehkä tunteja tai osoittimet eivät ole liikkuneet lainkaan.

Vanha rikkinäinen ja uusi maalaamaton kytkinlaippa. Laippaosa on tehty umpitangosta sorvaamalla.

Kellon ongelma numero 3
Käyntipainon moottorin starttikytkimen toinen liuska oli poikki ja toinenkin murtunut osittain. Kytkin on irti olevan takakuoren pohjassa oikealla.

Katkennut ja osittain murtunut kytkinliuska reunoilla ja uudet, vielä muotoonsa vääntämättömät liuskat keskellä. Materiaalina liuskoissa forsforipronssi ja kontaktikärjissä kupari ja messinki.

Kellon ongelma numero 4
Rattaasta, jonka tapit aktivoivat painon virityksen, oli tapit löystyneet niin paljon, ettei viritys aktivoitunut aina. Kierteet olivat myös osittain pilalla löysän tapin heiluessa kierteessä. Luultavasti löystymisen syynä on ollut tappien liian ohut kiinnityskierre rattaaseen. Mielestäni tässä on selvä suunnitteluvirhe muuten niin hienosti toteutetussa koneistossa.

Joissakin tapeissa oli paksumpi kierre, joten voi olla että tätä kohtaa on korjattu jo aiemminkin. Tässä korjauksessa korvasin tapit uusilla tapeilla, joissa on paksumpi kierre.

Mielenkiintoinen yksityiskohta muuten erittäin hienosti tehdyssä koneistossa oli käyntirattaan hampaiden paksuuserot, vrt. nuolet alla. Tuo ei sinällään aiheuta ongelmia jos käynti on sopivasti säädetty, mutta kellosepän silmään se ottaa pahasti. Ei olla totuttu tuollaiseen...

Alla voimarattaiston huolto. Osat eivät olleet kuluneet käytännössä lainkaan, mutta öljyt olivat melko pikeentyneet.

Koneiston kokoaminen käynnissä.

Puhdistetut tuulisiiven osat. Tuulisiipi jattuttaa minuutin välein tapahtuvaa vetoa ja osoitinten siirtoa tehden minuuttiosoittimen siirrosta mukavan pehmean.

 Käyntipaino koekäyttöä varten.

Koneisto koottuna korjauksen jälkeen. Etualhaalla hihnapyörä, jota osin alhaalla näkyvä vetomoottori pyörittää. Valokuvausmielessa kuvan tausta on hieman sekavahko, sanoisin...

Osoittimien puhdistus käynnissä. Myös indeksit tehtiin kokonaan uudet, mutta niistä ei sitten tullut otettua kuvia.

Alla korjattu koneisto asennettuna paikoilleen ja uudet indeksit taulussa sekä uusi taustavalaistus taulun takana. Tumma osa taulun yläosassa on sähköjä vetelevän sähkärin varjo, eli oikeasti valaistus on tasaisempi kuin kuvassa näkyy.