Turun Kauppahallin kello

Tällä sivulla kuvaan Turun Kauppahallin kellon korjausta syksyllä 2014. Kello oli pois käytöstä runsaan kuukauden verran ja asensin sen paikoilleen lokakuun puolen välin paikkeilla 2014.

Kello on asennettu niin, että kauppakäytävien välissä ylhäällä melko korkealla on kellotaulu kahteen suuntaan. Kellotaulujen välissä on osoitinsiirtomekanismi, jossa on rattaisto molempien taulujen osoittimille.

Varsinainen kellon käyntikoneisto sijaitsee kaapissa hallin parkkipaikan puoleisella sivulla myymälän yläpuolisella hyllyllä. Koneisto on yhdistetty kellotauluun "kardaaniakselilla", eli ajansiirtoakselilla joka on käytävän ylityksen kohdalla tuettu katosta vaijerien varassa roikkuvilla kuulalaakereilla.

Alla on kuvattu korjauksen vaiheita lähinnä niiltä osin kuin kamera osui olemaan korjausta tehdessä käsillä.

Kellon osien purku alkoi vähän nihkeästi. Alunperin arvioitiin, että kellotauluun pääsee käsiksi vain henkilönostimella joten sellainen hankittiin paikalle.
Ensimmäinen yritys sisään henkilönostimella: Kauppatorin puoleinen sivuovi oli noin 2 cm liian matala.
Toinen yritys sisään Brahenkadun puolen korkeammista ovista: Pyörät jäi sutimaan oven kynnykseen ja yritys päättyi siihen.
Kolmannella yrityksellä seuraavana aamuna laite saatiin sisään, mutta se ei nostanut kuin 5 cm ja alkoi sen jälkeen piippaamaan jotain virhekoodia. Tämän lisäksi todettiin että ei nostin olisi kuitenkaan yltänyt taululle saakka, joten yrityksestä käyttää laitetta luovuttiin ja päädyttiin pitkiin tikkaisiin, joille saatiin tehtyä tilaa lahjaliikkeen tuotteiden sekaan. Kiitos liikkeelle avusta!

Alla epäkuntoinen ja -onninen nostin.Yritys hyvä mutta aina ei vaan onnistu.

Toisen taulun ja taulujen välissä olevan osoitinkoneiston irroitus onnistui tikkailla alkuhankaluuksien jälkeen hyvin.

Kellon varsinainen koneisto vielä paikallaan kaapissa

Osoitinsiirtokoneisto työpöydällä.  

 Varsinainen käyntikoneisto purkamattomana. Koneisto osoittautui rakenteeltaan järeaksi ja kaikin puolin korkealaatuiseksi.

Tämän koneiston yhteydessä on kytkinmekanismi, joka on ilmeisesti ohjannut hallin avaamis- ja sulkemisaikaäänimerkkejä. Kytkinmekanismiin on jossakin vaiheessa viritelty tuollainen rautalangalla paikoillaan pysynyt pellinpala. Tämän tarkoitus on ilmeisesti ollut estää kytkimen toiminta tässä kohdassa.
 Kaikki varsinaisen käyntikoneiston osat olivat tasaisen mustanruskean sitkeän aineen peitossa, jota näkyy hyvin esim. alla olevissa akseleissa. Aine toi mieleen keittiörasvan. Olisikohan kellon kohdalla joskus aikoinaan ollut jotain ruuanlaittotoimintaa tms. josta rasvat olisi karannut ylös? Mitä tahansa lieneekään niin nyt kun se aine oli ollut siinä muutaman vuosikymmenen, niin se oli paikoitellen todella tiukassa.

Toinen taulu irroitettiin ja toinen jäi paikoilleen. Molemmat taulut ovat hyvässä kunnossa.

Osoittimet olivat huonommassa kunnossa. Maali lohkeili ja toisen puolen osoittimet olivat saaneet ilmeisesti jotain vaaleaa ruiskumaalia jossakin remontin vaiheessa.

 Koneistosta voima johdetaan ajansiirtoakselilla tauluille. Koneiston puolella akselin päässä on putki jossa on kaksi hahloa vastakkaisilla puolilla putkea. Putki kiinnittyy koneistoon hahlojen avulla alla kuvassa olevan osan kautta. Osa on kuin kardaanin nivel, joka sallii akselin suunnan lievän poikkeaman tähän koneiston akseliin nähden. Kuvassa näkyy kuinka nivelen tapit olivat kuluneet yllättävästi melkein puoleen alkuperäisestä. Uudet tapit kestänevät kuitenkin taas seuraavat 40 vuotta.

 Esipuhdistettuja osia. Koneistosta ei löytynyt mitään merkkiä sen valmistajasta tai valmistusajasta.

Päivitys: Myöhemmissä Veikko Ahoniemen tutkimuksissa on selvinnyt, että koneiston on mitä todennäköisimmin valmistanut arvostettu tukholmalainen torni- ja asemakellojen valmistaja Linderoth. Vastaavia koneistoja on valmistettu 1800 ja 1900 lukujen vaihteen molemmin puolin.
Eli koneistolla lienee ikää runsaat sata vuotta. Hyvällä hoidolla se tulee toimimaan vielä helposti toisetkin sata vuotta.

Rattaiden rellit olivat jonkin verran ruosteessa. Alla rellin hampaiden hiontaviimeistely käynnissä. Rattaat ja rellit eivät olleet paljoakaan kuluneet. Yhden rattaan hampaat piti korjata oikeaan muotoon.

Alla käyntirattaan laakeritapin kiillotus menossa. Yleisesti ottaen laakerit olivat melko hyvässä kunnossa. Laakeritappien kiilloituksen lisäksi kahta laakeria piti korjata.

Alla Graham-käyntilaitteen toinen kynsi kiinnitettynä tasohiojaan odottamaan hiontaa ja kiilloitusta. Tällä vehkeellä saadaan tuo kynnen toimiva päätypinta hiottua ja kiillotettua suoraksi ja juuri oikeaan kulmaan.

Kynnen kiilloitus käynnissä. Tämä homma tulee käytännössä aina vastaan näissä Graham-käyntisissä kelloissa.

 Huolletut käynnin kynnet paikoillaan ankkurissa

Alakuvassa on mielenkiintoinen yksityiskohta. Tuossa levyssä olevat kolot ovat edellä mainitun kytkinmekanismin ajoituskolot. Edessä olevat kaksi koloa ovat vaihtoehtoiset niin, että se levyn alla oleva pala käännetään ympäri kun halutaan siirtää soiton ajankohtaa tunnilla. Rattaan reiässä pilkottavalla ruuvinupilla pala kiristetään paikoilleen. Ensimmäiseksi tulee mieleen kesäaika, mutta sitä ei varmaan ollut kellon valmistumisen aikoihin vielä keksittykään ja toisaalta kesäaika olisi pitänyt asettaa myös toisessa kolossa. 

 Ositinkoneiston osat korjauksen jälkeen ennen kokoonpanoa. Teräksiset pohjalevyt on pinnoitettu jollakin messingin värisellä pinnalla, joka on sitten syöpynyt pois luultavasti laakereista valuneen öljyn liuoittamana. Ei ole kovin kaunis tuollaisena mutta on aika vaikea korjatakaan. Toisaalta tuo on vain ulkonäkökysymys eikä haittaa koneiston toimintaa.

Puhdistettuja osia odottamassa kokoonpanoa.

Alla koottu osoitinkoneisto. Oikealla korjattu tuntiputki. Siinä on mahdollisesti ollut alunperin vika jota on joskus aiemmin korjattu ja nyt se korjaus on pettänyt ehkä siksi, että osoittimet ottivat toisiinsa kiinni. Tämä oli aika outo juttu kaiken kaikkiaan.

Koottu koneisto.

Kellon noin 25 - 30 kg painava punnus ja siihen yhdistetty painovaijerin telapyörä. Telapyörä siis tulee tuonne punnuksen rakoon ja akseli painon ylälaidassa näkyvään reikään. Harvoin nähty mutta toisaalta ihan toimiva ratkaisu.

Oikealla olevalla vanhalla painovaijerilla alkoi olla tunnit täynnä

Alla kellon koekäyttö menossa. Varsinainen koneisto on muuhun hommaan tehdyn telineen päällä. Siihen sitten lisäsin vasemmalle telineen painolle pylpyröineen ja oikealle siiven osoitinkoneistoa varten. "Kardaani" eli ajansiirtoakseli on tehty koekäyttöä varten muoviputkesta johon on lisätty sopivan kokoinen putken pätkä joka sopii yllä aiemmin mainittuun nivelosaan koneistossa.
Täytyy sanoa että kuvattava kohde kyllä vähän hukkuu taustaan tässä kuvassa...

Kellon molemmat koneistot ovat tässä paikoillaan. Keskellä kuvaa näkyy ajansiirtoakseli oikealla olevasta valkoisesta kaapista kellotaululle.

Kellon kaappi, jossa koneisto on paikoillaan. Kaapista oikealle lähtee painovaijeri ja painopunnus äärimmäisenä vasemmalla.

Valmis.